Virallinen nimi		Happyboa Champ (VH12-029-0322)
Rotu		saksalainen ratsuponi (50%)
Sukupuoli, säkäkorkeus		ori, 145 cm
Väri (genotyyppi)		voikko (ee Aa nCr)
Syntymäaika, ikä		15.07.2012, 29-vuotias (3-v. 11.11.2012)
Kasvattaja		Gestüt Champ', DE
Omistaja		indy (VRL-06701) / Lowland Stud
Painotus		esteratsastus, re. 130 cm

12.11.2014   Premier (70%)
25.11.2014   KTK-III (69 p.)
28.02.2015   ERJ-III (85 p.)
25.08.2015   RPL-II (50,4 p.)

† Kuollut 28.09.2015

Moro! Moon Boa eli hienommalta nimeltäni Happyboa Champ. Oon täysin nimeni veroinen eli iloinen ja onnellinen ja tietty yhtä timmi ku kaikki boakäärmeet ennenkun ne on vetässy jonkun eläinraukan massuunsa. Enivei! Muhun tuut varmasti rakastumaan heti ensinäkemältä, olenhan mä tosi komea ja vielä hyväkäytöksinenkin. Musta vois tulla vaikka sun paras kaveri, kunhan vaan tuot pari herkkua mukanas.

Mua harjatessa tai muuten puunatessa ei mua tarttis laittaa kiinni, mutta silti mun omistaja ja kaikki tallitytöt tekee silleen. Ne sanoo että mä muka karkaan jos ei mua laiteta kiinni. No mitäs vikaa siinä muka on jos haluaa välillä lähteä vähän tutkimusretkelle? Mun mielestä ei mitään. Varsinkin ku toi tammojen talli on ihan tossa vieressä. Kyllä mä kuitenkin aina takas tuun hetken seikkailun jälkeen. Harjauksesta mä en välitä sen enempää, kaviotkin annan yleensä puhdistaa ihan rauhassa ilman että näykkäsen hoitajaa takamuksesta... Satulointi on myös tosi helppoa mun kanssa, en ymmärrä miks kaikki mun ponikaverit aina sanoo että se on niin kamalan hirveetä? Kunhan laitat sen varovasti mun selkään etkä pamauta ku jotain tankkia niin kaikki on hyvin. Suitsien kanssa mä tykkään aina vähän jekkuilla pitämällä suun kiinni tai nostamalla pään aina kattoon siinä vaiheessa kun hoitaja just luulee et nyt se saa ne suitset mun päähän. Oon nähkääs huumorimiehiä! Tätäkään mun hoitajat ei ymmärrä ja aina suuttuu mulle, niillä on varmaan tosi huono huumorintaju, höh. Suojat mulle pitää aina laittaa, toivon että ne ois puhtaat kaikesta kurasta tai jostain koska ei oo kivaa mennä töihin jos jaloista hankaa ikävästi!

Mä oon tosi hauska ratsu ja varmasti meijän tallin magein ori. Näytän kiiltävältä kultaponilta mun hienojen raviaskelten kanssa ja kaikki on ihan sydämet silmissä kattomassa mua aina kun esittelen mun askellusta. Oon tosi herkkä kyljistä enkä voi sietää paukuttelevia tai epätasasia pohkeita, jos silleen teet mun selässä niin voit olla varma ettet istu siellä enää kauaa. Mun bravuureja on pohkeenväistöt ja laukanvaihdot. Vaikka oonkin estepainotteinen niin rakastan tehä kaikkia koulujuttuja hyvän kuskin kanssa ja esitellä mun taitoja hienoille leideille. Saan aina kehuja mun omistajalta hyvästä takaosan ja selän työskentelystä ja se motivoikin mua aina jatkamaan mun hienoa työskentelyä, jos nyt oon oikein ymmärtäny, että mitä se oikeen tarkottaa. Mua ei tarvitse montaa kertaa patistaa liikkumaan eteenpäin, vaan teen aina kaikki temponlisäykset ynnä muut mielelläni.

Esteet on mun toinen suuri rakkaus heti ruuan ja seikkailun jälkeen. Esteiden koko ei ole mulle mikään ongelma vaan ponkasen aina 130-senttisiä ratoja oikeen vaivattomasti. Mun tyyli on tiestysti ihan paras ja varonkin aina etten kolauttele niitä puomeja alas, koska en muuten sais miljoonia porkkanoita mun omistajalta aina onnistuneen suorituksen jälkeen. Pääsinkin näyttämään mun kykyni esteratsastusjaoksen cupissa joulukuussa 2012 sijottumalla ekaks 120cm-luokassa! Siis siellä oli ihan isoja hevosia ja kaikkea ja mä hyppäsin kärkeen! Kyllä sillon sain olla ylpeä ja varmaan kylvin porkkanoissa seuraavat kaks viikkoa. No mutta kuitenkin. Esteradalla mä tykkään aina mennä kovaa ja korkeelta ja omistajaraukalla onkin aina vähän töitä saada mut hiljentämään mun vauhtia. Kyllä mä sitten tottelen kunhan tarpeeks kiltisti ja selkeesti pyydetään. Kisoissa mä loistan aina! Mitä nyt vähän muka jännitän kisapaikalla (Ai vähän?! - Indy) ja tsiigailen tammatarjontaa. Tykkään myös välillä pistää show'n pystyyn riuhtasemalla itteni irti ja lähtemällä menemään. Kerran kävin kattomassa ihan aitiopaikalta toisen ratsukon suoritusta radalla ja no, arvaattekin, eihän sillä hyvin menny jos muhun vertaa. Mun suoritus radalla on aina yhtä hyvä kun kotonakin. No mutta kiitos kun tulit tapaamaan mua, nähään taas!

Kalenteriin merkattu vain sijoitukset ja voitot. ERJ-sijoituksia yhteensä 52 kpl, joista voittoja 9.

ERJ 26.10.2012 Mulberry Ponies 120cm 3/30
ERJ 18.11.2012 Kaylee Stables 120cm 2/30
ERJ 21.11.2012 Mulberry Ponies 120cm 4/30
ERJ 23.11.2012 Mulberry Ponies 120cm 4/30
ERJ 27.12.2012 Mulberry Ponies 120cm 3/22
ERJ-CUP 31.12.2012 Dark Side Trakehners 120cm 1/170
ERJ 25.02.2013 Moana part breds 130cm 1/40
ERJ 03.03.2013 London Trakehners 130cm 5/50
ERJ 05.03.2013 London Trakehners 130cm 1/50
ERJ 06.03.2013 Mulberry Ponies 130cm 6/40
ERJ 18.03.2013 Mulberry Ponies 130cm 2/40
ERJ 25.03.2013 Mulberry Ponies 130cm 2/40
ERJ 27.03.2013 Mulberry Ponies 130cm 5/40
ERJ 27.03.2013 Riihen ponitalli 120cm 2/40
ERJ 28.03.2013 Mulberry Ponies 130cm 1/40
ERJ 03.04.2013 Breven Ponies 120cm 5/26
ERJ 05.04.2013 Mulberry Ponies 130cm 5/40
ERJ 09.04.2013 Mulberry Ponies 130cm 3/40
ERJ 13.04.2013 Satulinna 130cm 6/50
ERJ 17.04.2013 Jadessa Warmbloods 130cm 5/50
ERJ 24.04.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 2/40
ERJ 27.04.2013 Satulinna 130cm 1/31
ERJ 29.04.2013 Satulinna 130cm 5/31
ERJ 29.04.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 5/40
ERJ 04.05.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 5/40
ERJ 05.05.2013 Hillamäki 120cm 5/100

ERJ 05.05.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 5/40
ERJ 19.05.2013 Dimmanby Gård 130cm 1/30
ERJ 19.05.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 5/30
ERJ 22.05.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 2/30
ERJ 24.05.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 2/30
ERJ 25.05.2013 Jadessa Warmbloods 130cm 7/50
ERJ 25.05.2013 KK Bailador 130cm 4/50
ERJ 28.05.2013 Jadessa Warmbloods 130cm 2/50
ERJ 09.08.2013 Mewian Welsh 130cm 6/50
ERJ 11.08.2013 Mewian Welsh 130cm 1/50
ERJ 13.08.2013 Juksula 130cm 7/60
ERJ 16.08.2013 Juksula 130cm 2/60
ERJ 19.09.2013 Hillamäki 130cm 1/40
ERJ 20.10.2013 Juksula 130cm 4/60
ERJ 23.10.2013 Pirunportti 130cm 4/30
ERJ 25.10.2013 Juksula 130cm 3/60
ERJ 31.10.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 5/30
ERJ 13.11.2013 Marike 130cm 1/50
ERJ 23.11.2013 Venice 130cm 2/30
ERJ-CUP 30.11.2013 Pirunkorpi 130cm 4/172
ERJ 15.12.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 3/30
ERJ 16.12.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 5/30
ERJ 29.12.2013 Satulinna 120cm 3/41
ERJ 06.01.2014 Sonic Warmbloods 120cm 5/100
ERJ 06.01.2014 Sonic Warmbloods 130cm 4/100
ERJ 19.01.2014 Dark Side Trakehners 130cm 3/30

09.01.2015, estevalmennus / Alma
Valmennettavani oli tänään indy syötävänsuloisen voikon oriinsa Boan kanssa. Annoin ratsukon verrytellä itsenäisesti sillä aikaa, kun kokosin eri korkuisia esteitä eri puolille maneesia. Indyn suoritettua alkuverryttelyt pyysin ratsukkoa laukkaamaan vielä pari kierrosta reipasta myötälaukkaa uralla. Boa nosti laukan hienosti ja laukkasi uralla oikein nätisti ja valppaan oloisena, pää pystyssä ja korvat hörössä. Maneesiin kokoamani esteet olivat oksereita, pystyjä, ja olipa joukossa yksi trippeli ja muurikin. Näitä esteitä mentäisiin myöhemmin ratana, mutta aloitimme hyppäämisen ensin ottamalla verryttelyhyppyjä pystyllä molempiin suuntiin. Oriin hypyt olivat teknisesti hyviä, mutta imu esteelle oli melko vauhdikas. Indy pysyi erinomaisesti mukana hypyissä. Pyysin kuitenkin ratsastajaa muuttamaan hieman asentoaan, sillä huomasin, että hän jäi välillä melko pystyyn hypyissä. Tämän valmennuksen tavoitteena oli harjoitella huolellisen perusradan ratsastusta, joten harjoittelimme rauhallisempaa lähestymistä jo verryttelyesteellä, jonka korkeutta nostettiin toistojen edetessä. Indy sääteli oriin laukkaa paremmin, ja hypyt paranivat.

Verryttelyhyppyjen jälkeen ohjasinkin ratsukon jo valmennusradan pariin. Rata oli haastava, ja siinä oli paljon tiukkoja kaarteita. Vaikeat lähestymiset vaativat keskittymistä. Ensimmäinen suoritus ei ollut kehuttava. Boa kulki radalla aivan liian lujaa. Trippelillä indy toi liikavauhdin hurmassa laukkaavan Boan aivan esteen juureen, eikä ori voinut millään suoriutua hypystä puomeja pudottamatta. Muistutin Indyä keskittymään ja aktiivisesti hakemaan oikeaa tempoa koko ajan radalla. Toistolla tarkkailin ratsukon etenemistä ja pyysin ratsukkoa tekemään ympyrät ennen muuria ja trippeliä, kun vauhtia näytti olevan liikaa. Toistojen myötä ratsukon suoritukset paranivat. Parhaimmillaan indy ja Boa olivat pystysarjoilla, joissa ratsukon yhteistyö oli täysin saumatonta. Ori suoriutui tiukoistakin teistä erinomaisesti. Loppujen lopuksi rata sujui todella hyvin. Annoin indylle kannustavan loppupalautteen ja vinkkasin, että kotitreeneihin kannattaa pilkkoa rohkeasti erilaisia kontrolli- ja hallitsemistehtävä, sillä vauhdin kontrolli oli ainoa seikka, josta löysin jotain kehitettävää. Hyvää työtä!

17.11.2014, estevalmennus Daintyssa / Ronya
Kullanvärinen oriponi näytti jo alkuverrytellessään niin jännittyneeltä, että pohdin pienessä mielessäni sitä, mikä valmennuksen kohtalo tulisi olemaan. Seurattuani hetken ratsukoiden omatoimista verryttelyä pyysin parit kentän keskelle nopeaa juttutuokiota varten, jossa kumpikin ratsastaja sai kertoa omista tai ratsunsa heikkouksista ja vahvuuksista. Indy totesi Boan olevan kuuma ja reipas, mutta huolellinen hyppääjä ja osaava myös koulupuolella. Tämän jälkeen laitoinkin ratsukot heti töihin, eli tehtävänä oli neljä tasaisesti ympyrälle asetettua kavalettia laukassa, ja kaikkiin väleihin piti saada saman verran laukka-askelia. Ajatuksena vain, että hallitaan ulkolapaa ja käännetään koko ponia ulkopohkeella, mutta saadaan ne silti pyöreiksi sisäjalan ympärille, ja tottakai ylläpidetään tasainen rytmi ja tahti, jotta saadaan tehtyä välit identtisesti. Aluksi Boa hyppelehti hullunkurisen näköisesti pienien tikkujen yli ja ylidramatisoi tilannetta valtavasti, mutta Indyn hermot pitivät ja pian ratsukon meno alkoi näyttää jo ihan kelvolliselta. Ratsukon vankan koulupohjan huomasi heti, sillä parivaljakolla ei ollut pienintäkään ongelmaa kavalettiympyrällä, kunhan Boa rentoutui ja alkoi laukata selkänsä läpi.

Edellinen tehtävä sujui ratsukoilta sen verran odotuksien mukaisesti, että otin ensimmäiseksi hyppytehtäväksi kaarevan linjan. Nyt ajatus oli sama, mutta esteet olivat noin metrisiä. Olin asetellut kentän keskelle pystyn, okserin sekä toisen pystyn niin, että niitä voisi tulla S-kirjaimen muotoisella tiellä ja väleihin ponista riippuen kuusi laukkaa takaisin suurella kaarteella taikka viisi reipasta laukkaa hieman oikaisten. Kerroin tämän myös ryhmäläisille, ja nämä saivat päättää kummalla askelmäärällä linjan tekisivät, mutta joutuivat silti kertomaan sen etukäteen. Indy valitsi viisi laukkaa, ja tämä onnistuikin hyvin - joskin toisen pystyn alla olevat portit saivat orin ensimmäisellä kerralla hämmentymään pahasti, ja Indy joutui ratsastamaan sen kovalla paineella siitä yli. Annoin ratsukon tulla uudestaan viidellä, ja nyt molemmat olivat selkeästi rennompia. Kun molemmat ratsukot olivat tehneet S-kiemuran valitsemillaan askelmäärillä, viidellä, laitoin tietysti parit tekemään molempiin väleihin ne kuusi laukkaa. Aluksi Indyllä oli hieman ongelmia ja molemmissa väleissä viimeinen askel jäi lyhyeksi ja ori tuli lähelle esteitä, sillä se meni aivan liian lujaa tehtävän luonteeseen nähden, eikä kuunnellut Indyn apuja. Teimme väliin variaation volttien kera, eli molempiin väleihin voltit ja seuraavalla kerralla kuusi laukkaa tulikin oikein mukavasti.

Loppuun hyppäsimme vielä radan jonka esteet nostin 120-130 cm korkeudelle. Ratamme sisälsi muun muassa pari kaarevaa linjaa, kolmoissarjan, suhteutetun suoran linjan okserilta kaksoissarjalle ja pitkän vesimaton. Radastako Boa innostui ja ottikin monta estettä alas, sillä se yksinkertaisesti vain hyppäsi liian laa'asti, eikä saanut jalkojaan kipristettyä tarpeeksi irti puomeista. Annoin parin hengähtää ennen uusintayritystä, ja nyt Indy herätteli orin paremmin. Neuvoin Indyä ottamaan Boan paremmin pakettiin ja aktivoimaan takaosaa radallakin, ja varmistamaan, ettei se nojaa liikaa käsille. Nyt Boakin näytti paljon terävämmältä ja suoritti lyhyen muunnelman radasta ilman ongelmia, tällä kertaa erittäin huolellisesti irti puomeista. Ratsukko ravaili sillä aikaa, kun annoin ryhmän toiselle ratsukolle palautteen ja sen jälkeen Indy ja Boa saivat omat kommenttinsa.

10.11.2014, estevalmennus / bertta
Voikko, herkän näköinen ratsuponiori Boa liikkui oitis indyn alla alkuraveja aloiteltaessa hyvin ja lähes huomaamattomin avuin. Tänään olisi luvassa estevalmennus, ja ajattelin jo heti valmennuksen alussa, että pistänkin ratsukon kunnolla töihin estelinjan parissa! Sillä aikaa kun indy ja Boa laukkasivat vähän kentän toisen lyhyen sivun pääty-ympyrällä reippaaseen tahtiin, minä kasasin suunnilleen toisen pitkän sivun puoleen väliin sen kyseisen linjan, josta jo tuossa aikaisemmin mainitsinkin. Linjassa siis on melko pieni pysty, ja sen jälkeen, noin neljän laukka-askeleen päässä myös pystyä vähän korkeampi tasaokseri. Ratsukko hyppäsi hienon näköisesti, joten päätettiin lopettaa hyvään suoritukseen, jolloin molemmat esteet olivat ainakin 120 cm korkeita. Boa ei kieltänyt yhtään kertaa, ja siitä niin minä kuin indykin oria paljon kehuttiin!

21.08.2014, estevalmennus / mibula
Eilisen jälkeen aloitin ratsukon valmentamisen todella hyvillä mielin! Alkuverkat menivät taas hyvään tahtiin, poni kuunteli jokaista apua ja yhteistyö oli saumatonta. Ravityöskentelyn aikana Boa olikin jo hakenut itsensä mukavaan muotoon ja laukkaan siirtyessä se näytti jo todella kivalta! Kyseessä oli kuitenkin estevalmennus, joten ponin muotoonratsastuksella ei periaatteessa ollut millään tavalla merkitystä. Testasimme vielä orin jarruja ennen kuin siirryimme esteradalle.

Esterata alkoi 120cm pystyllä, jonka ori pomppi komeasti yli! Sama innokkuus toistui kuin eilen, mutta Boa oli jollakin ihmeen tavalla paljon keskittyneempi Indyn apuihin kuin aikaisemmin. Se kuunteli jokaisen pidätteen ja yritti parhaansa mukaan myös totella niitä. Esteet ylittyivät kepeästi ja laskeutuminen oli aina rauhallisen pehmeä. Hyvää työtä!

20.08.2014, estevalmennus / mibula
Jo heti alkuun Boa kulki tosi kivasti eteenpäin omalla moottorilla eikä sitä tarvinnut juurikaan eteenpäin käskeä. Poni oli tuntumalla alusta asti ja haki oikeastaan heti oikeaa muotoa, kun ohjat otettiin käteen. Raviverkat meni energisissä tunnelmissa ja ratsukon yhteistyö oli ihailtavan vaivatonta ja pieniapuista. Laukkaan siirtyminen oli melko räjähtävä, mutta poni kuunteli silti todella kivasti pidätteitä. Laukkakin alkoi näyttää jo kivalta ja jarrutkin toimivat, joten päätettiin siirtyä esteille.

Olin rakentanut muutaman esteyhdistelmän, joilla keskittyisimme lähinnä lähestymisiin ja esteen jälkeisiin mahdollisiin ilonpurkauksiin. Ensimmäinen este meni todella kivasti eikä vauhtia ollut vielä liikaa. Kuitenkin pikkuhiljaa poni alkoi kuumua mitä enemmän hypimme. Lähestymiset olivat koko ajan hyvinä, mutta pidättämisessä oli todellakin kunnon työ! Indy osasi kuitenkin hallita poninsa jämäkästi ja viimeinenkin este päästiin kunnialla yli. Loppuun ravailimme rennosti hieman pitemmin ohjin.

18.08.2014, estevalmennus / Saila
Istuin maneesissa ja odotin Indya ja Boaa saapuvaksi. Pian ratsukko jo asteli maneesin ovista sisään ja suljin oven heidän perässään. Indy kapusi voikon orin selkään ja vaihdoimme alkukäyntien aikana muutaman sanan ratsukon tasosta. Pyysin Indyä keräämään ohjat ja ravaamaan reipasta kevyttä ravia, tehden samalla paljon ympyröitä ja voltteja orin vetreyttämiseksi. Kun Boa oli hyvin kuulolla, ratsukko nosti laukan, teki muutamia vaihtoja ja Indy otti oriin tuntumaa. Olin rakentanut viiden esteen tehtävän, mitä meidän olisi tarkoitus tänään käydä läpi. Pitkällä sivulla oli kahden esteen sarja, joka koostui pystystä ja trippelistä. Suoran jälkeen tulikin tehdä tiukka silmukka vasemmalle, missä odotti okseri. Okserin jälkeen pieni suoristus ja kohti pystyä toisen pitkän sivun päähän, josta käännyttäisiin päätyyn ja tehtäisiin suuri pääty-ympyrä. Pääty-ympyrällä olikin sitten viuhkaeste, joka vaatisi ratsukolta tarkkaa työtä osua kohdalleen. Käskin Indyn verrytellä yksittäisellä pitkällä sivulla olevalla esteellä. Boa oli aluksi todella innoissaan ja hyppäsi 80cm korkean pystyn hieman liioitellusti. Kehotin Indya hieman rauhoittamaan oria lähestymisessä ja ratsastamaan sitä tarkasti kohti estettä. Seuraava hyppy olikin jo paljon parempi ja parin hypyn jälkeen kävimme radan kimppuun. Esteet olivat vain 80-100cm korkeita, mutta tiukat ja tarkat tiet korkeutta vaativimpia. Ensimmäiset kaksi estettä ratsukko suoritti puhtaasti, tosin esteiden väliin tuli vain yksi askel kahden sijasta. Indy ratsasti Boan hieman huolimattomasti kolmannelle esteelle ja lähestyminen jäi hieman lyhyeksi ja Boa tuli vinossa esteelle. Boa kuitenkin ylitti okserin kunnialla, minkä jälkeen Indy oli hieman tarkempi ja ratsasti Boan neljännelle esteelle paremmin. Ympyrällä olevan viuhkan ylin puomi kolahti maahan. Kertasimme radan uudelleen ja kehotin Indyä ratsastamaan tiet paljon tarkemmin ja keskittymään jokaiseen askeleeseen sataprosenttisesti. Toinen kerta oli parempi. Ratsukko hyppäsi radan muutamaan otteeseen ja viimeisellä kerralla esteet olivat jo 130-senttisiä. Lopetin valmennuksen erittäin onnistuneeseen suoritukseen ja kehotin ratsukkoa suorittamaan loppuverrytelyn itsenäisesti.

10.05.2014, päiväkirjamerkintä / Indy
Oli kisa-aamu ja kello vasta viisi, kun avasin tallin oven ja räpsäytin valot päälle. Hiljaiseen talliin tuli nopeasti eloa, kun hevoset heräilivät yöuniltaan ja kolistelu alkoi. Tallimestari ruokkisi hevoset myöhemmin, joten astelin suoraa Boan karsinalle, jossa ori odotti. Olin letittänyt sen harjan jo edellisenä iltana, mutta kuinka ollakkaan osa oli purkautunut yön aikana. Ori oli muutenkin melko räjähtäneen näköinen ja kaunis likatahra peitti vasenta kylkeä. Laitoin Boan käytävälle kiinni ja lähdin hakemaan varustehuoneesta harjoja, millä saisin orin edustuskuntoon. Hetken kylkeä kumisualla hinkattuani tulin siihen tulokseen, että harjaamalla tuo läntti ei lähtisi. Hain sienen ja vesisangon ja aloin pestä Boan kylkeä, samalla kelloon villkuillen. Kun olin vihdoin valmis, tulin siihen tulokseen että lettien korjailulle ei nyt olisi aikaa. Purkasin jokaisen letin, suihkutin selvitysainetta ja harjasin orin harjan selväksi. Kauniit kiharat ainakin jäivät, ajattelin. Puoliksi juosten hain Boan kuljetusloimen ja -suojat. Asettelin loimen selkään, laitoin suojat jalkoihin ja vaihdoin vielä riimun nahkaiseen. Irroitin Boan ja lähdin taluttamaan kohti traileria, johon olin edellisenä iltana pakannut kaiken tarpeellisen. Boa käveli sisään onneksi heti ensimmäisellä yrityksellä ja pääsin starttaamaan auton kohti kisapaikkaa. Onnekseni olin ajoissa ja sain orin apuvoimien puutteesta huolimatta verryttelyyn juuri oikeaan aikaan. Starttasimme viidentenä, eikä muiden suoritusten katselemiseen jäänyt aikaa. Boa oli verryttelyssä hieman tahmea, joten pelkäsin hieman tulevaa suoritustamme. Sain kuitenkin huokaista helpotuksesta, kun ori oli radalla aivan erilainen verryttelyyn nähden. Ratsastimme kaksi puhdasta rataa, mikä tällä kertaa riitti kolmanteen sijaan. Trailerissa annoinkin Boalle monta porkkanaa ja ori näytti varsin tyytyväiseltä itseensä.

31.12.2012, päiväkirjamerkintä / Indy
Meidän kultapoika Boa meni ja otti voiton joulukuun ERJ Cupin 120cm-luokassa! En vieläkään oikein ymmärrä tätä, meidän nuori ja kokematon ponimme kilpailemassa siellä ihan isoja hevosiakin vastaan ja ensimmäistä kertaa näin isossa tapahtumassa, ja sieltä tulee voitto! Ihan uskomatonta! Kyllä hyvä työ palkitaan, me olemme tässä treenanneet ahkerasti viikkotolkulla Boan ja muiden tallin nuorukaisten kanssa. Tästä onkin sitten hyvä jatkaa eteenpäin.