Delyth Moonlight

VH23-024-0024

• "Mummu"
• s. 01.01.2023 (14 v), Wales

• welsh mountain (sek. A), tamma
• 118 cm, mustankimo Ee/aa/Gg
• koulupainotteinen, ko He B / re 60 cm

• kasvattanut Delyth Stud (EVM)
• omistaa Rhedyn Welsh (VRL-06701)

• VIR MVA Ch
• KTK-I, PSB-II
• KRJ-II
• VWY-II, VWY-C

Luonne

Sanovat welshejä temperamenttisiksi. Kukaan vain ei kertonut sen temperamentin voivan olla uhmaikäisen, kaiken logiikan tuolla puolella olevan vahvatahtoisen taaperon.

Klassisen kimo, kaunis welsh mountain -satuponitamma toki näyttää nätiltä, vielä nätimmältä liikkuessaan. Mummun suuri, lennokas ravi saa niin näyttely-yleisön kuin koulutuomarit osoittamaan suosiotaan (jälkimmäiset valitettavasti hillitymmässä mittakaavassa), eivätkä käynti tai laukkakaan missään nimessä heikkoja ole. Toisinaan mieletön ravi ja muut hienot askellajit jäävät kuitenkin kevätjuhlaliikkeiden, etenkin voimakkaasti nopeana sarjatulena polkevan jalan, varjoon. Mummulta kun löytyy mielipiteitä, mielitekoja, vahvaa tahtoa ja uhmaa, eivätkä sen ajatukset aina mene yksiin ihmisen kanssa. Joskus tuntuu, ettei kimo ole samaa mieltä itsensäkään kanssa. Uhmaikäinen saattaa heittäytyä lattialle huutamaan, ellei saa tahtoaan läpi. Mummu ei tee näin, mutta usko pois, se haluaisi! Tamma ilmaisee mieltään muilla keinoin yhtään ujostelematta tai häpeämättä. Erityisesti ratsastajan kanssa sattuu ja tapahtuu taiteellisia erimielisyyksiä sekä näkemysten risteämisiä, joista syntyy sellaista fuusiotaidetta, ettei sitä vielä osata arvostaa. Ei ratsastajan, ei koulutuomareiden, eikä oikeastaan edes kiukkutamman itsensä mielestä.

Uhmakkaan lisäksi Mummu on hyvin herkkä. Vahva, kova käsi, väärässä paikassa oleva pohje, puristava polvi, ratsastajan vino lantio tai huojuva tasapaino, kaikki merkitsevät pientä maailmanloppua. Pienellä maailmanlopulla tarkoitan valitettavasti uhmakiukkua kevätjuhlaliikkeineen. Kaiken ollessa mallillaan Mummun uhmakkuus haihtuu positiivisen tekemisen riemun tieltä. Kontrastin räikeys yllättää kerta toisensa jälkeen! Kun ponin kaiken energian ja hienot liikkeet saa valjastettua oikeaan käyttöön uhmakkaan riehumisen sijaan (puhuttiin sitten kouluratsastuksesta tai simppelistä hölkkämaastosta), hymy nousee korviin ja tunnelma kattoon. Mummukin nauttii työnteosta, kehuista, erityisesti yleisön edessä loistamisesta. Poni asettuu aivan liian usein itse itsensä tielle, sillä riisuttuna kaikesta uhmastaan tässä on suorastaan timanttinen kouluponi oman tasonsa ja sektionsa rajoissa.

Pesuveden lämpötila jätti toivomisen varaa, päiväheinät tarjoiltiin myöhässä, kengittäjä nosti jalan liian nopeasti!!, kuolaimet ovat taatusti kylmät hyiyäk, en juo tuota vettä siinä on kärpäsen jalanjälkiä, kehtaatkin tarjoilla moista roskaa!! ..niin. Noin. Ei. Mummun elämä tuntuu tavattoman raskaalta ja hankalalta, vaan ei se hauskaa ole meillekään. Yhtenä päivänä kimo käyttäytyy kuin pieni enkeli pyytäen nätisti rapsutuksia kiukuttelematta yhtään mistään, toisena muutama asia harmittaa, kolmantena vedetään kohtuuttomat raivarit siitä, että typerä karsinanaapuri vietiin pihalle ennen Mummua. Logiikan etsiminen kannattaa jättää välistä, sitä ei ole, voin luvata. Mummu vetää aivan täydellä fiilispohjalla ja puhtaasti tunteella, joka ei perustu yhtikäs mihinkään. Uhmaikäinen mikä uhmaikäinen.
© Lissu T., kiitos!

Sukutaulu

Isä Delyth Percival on lempeä, mustanpäistärikkö ori, jolla on säkäkorkeutta 120 cm. Percival näytti jo nuorena poikana lahjoja siitosoriksi: rakenne on sopusuhtainen ja vahva ja erityisesti jalat ovat hyvää tekoa. Liikkeitäkin on helppo kehua, varsinkin etuosan liike on irtonaista ja lennokasta. Hyvän luonteensa ansiosta Percival on päässyt myös ratsastuskäyttöön osaaville lapsille ja nuorille, mutta ei ole kilpaillut kovinkaan paljon. Pääpaino on ollut näyttelyissä ja jalostuskäytössä, ja Percival onkin ollut suosittu tammanomistajien keskuudessa. Mainitsemisen arvoista on myös orin erinomainen terveys – se ei ole koskaan tarvinnut eläinlääkäriltä raspausta ja rokotuksia kummempaa hoitoa.

Isänisä Cwmbrwyno Alchemist oli aivan upea, täysin musta, merkitön welsh mountain -ori. Alchemistissa oli jotain sellaista samanlaista mystistä kauneutta, kuin lapsena katsoituissa elokuvissa, joissa oli se villi musta ori. Toki Alchemistilla oli säkäkorkeutta vain 116 senttiä, mutta olemus oli samanlainen. Ori oli luonteeltaan temperamenttinen ja herkkä, mutta myös rohkea ja älykäs. Ratsua siitä ei tullut, vaan se oli käytössä vain näyttelyissä ja jalostuksessa. Ori opetettiin kuitenkin myös kärryjen eteen, ja se silloin tällöin pääsi kyyditsemään omistajiaan Walesin kauniille maalaisteille. Hyväliikkeinen Alchemist jouduttiin lopettamaan äkillisen ähkyn takia jo 18-vuotiaana.

Isänemä Delyth Rose Lace oli elegantti, sirorakenteinen welsh mountain -tamma. Lacen elämä ei alkanut helposti – sen emä kuoli varsomisessa ja Lace joutui kasvattajansa tukiruokintaan. Onneksi parin päivän kuluttua lähistöltä löytyi varsansa menettänyt tamma, jonka luoksi Lace pääsi kasvamaan. Vaikeasta alusta huolimatta rautiaanpäistäriköstä Lacestä kasvoi kaunis ja terve poni. Tammalla oli hyvä ryhti ja energiset liikkeet. Se ei tullut oikein muiden ponien kanssa toimeen, mutta ihmisiä se rakasti. Lace oli myös pikkulasten ratsuna satunnaisesti, mutta enimmän ajastaan se eli vapaana isossa pihatossa hoitaen omia varsojaan. Rose Lace menehtyi vanhuuteen 26-vuotiaana.

Emä Cwmsyfiog Lolita oli kompaktin kokoinen, 113-senttinen pieni tamma. Rautiaana syntynyt, kimoksi vaalentunut Lolita oli pienestä koostaan huolimatta erinomainen käyttöponi. Se kilpaili valjakkoajossa menestyksekkäästi nuoresta pitäen sekä yksilönä että parivaljakkona toisen welsh-tamman kanssa. Kouluratsastukseen se oli liian pieni (sopivaa ratsastajaa ei vain löytynyt), mutta se kyllä opetettiin myös satulan alle viisivuotiaana. Valjakkouransa jälkeen Lolita sai kaksi varsaa, Mummun ja toisen kauniin tamman, ja oli verrattoman hyvä emä varsoilleen. Lolita jouduttiin kuitenkin lopettamaan vakavan loukkaantumisen myötä vasta 16-vuotiaana.

Emänisä Kilgeddin Port Royal oli Ori isolla O:lla. Punarautias Port Royal ei tosiaan ollut lasten tai kokemattomien käsiteltävissä, vaikka olikin pieni poni. Nuorena se oli hetken jopa hieman vaarallinen hormonien hyrrätessä, ja kasvattaja oli jo varannut ruunausajan, kunnes tuli toisiin aatoksiin ja myi ponin kasvattajatoverilleen. Ori pääsi jalostuskäyttöön vaikeasta luonteestaan huolimatta, ja tuottikin todella laadukkaita jälkeläisiä. Luonneongelmat eivät näyttäneet periytyneen eteenpäin. Port Royal ei kilpaillut elämänsä aikana ja kävi näyttelyissäkin vain muutaman kerran, minkä takia sitä eivät kotinsa ulkopuoliset tammanomistajat käyttäneetkään juuri ollenkaan. Lähes kaikki varsoista ovat siis Cwmsyfiog Welshin kasvatteja. Port Royal lopetettiin hammasongelmien takia 21-vuotiaana.

Emänemä Rhoshill Magenta oli rautiaankimo, 110-senttinen teräsmummo – se eli 29-vuotiaaksi asti! Magentalla oli vankka, kompakti rakenne ja erityisen hyvät kaviot. Se opetettiin satulan alle ja kärryjen eteen, ja se liikkui monipuolisesti ja säännöllisesti. Vapaa-aikansa Magenta vietti laumansa kanssa isossa pihatossa. Ehkäpä siinä olivat Magentan pitkän iän salaisuudet. Toki geenitkin ovat hyvät; tässä emälinjassa tammat ovat eläneet terveinä kahdenkympin paremmalle puolelle. Magenta ei näyttelyissä ollut tuomareiden suosikki, ehkä hieman arkisemman ulkonäönsä vuoksi, mutta kävi niissä silti joka vuosi. Jälkeläisiäkin tamma ehti elämänsä aikana saada monta, joista muutama on päässyt kantakirjaan hyvin pistein. Lopulta Magenta lopetettiin vanhuuden tuomien vaivojen takia.

Jälkeläiset

t. Rhedyn Celtic Nocturne (* 15.7.2023, i. Caldwyn Celtic Sonant) - KTK-I
o. Rhedyn Mastermind (* 14.10.2023, i. Cranmoor Wishmaster) - KTK-I
t. Rhedyn Candlelight (* 10.10.2024, i. Appleton Ceirean)

Kilpailutulokset

Kuvagalleria