Tirion Pudding tuli meille tilausvarsana elenin Tirion Welsh Poniesista. Suomalaiseen suuhun sopivan lempinimen Puppe saanut ori sai alkunsa, kun pyysin sen emästä, kauniista rautiaanpäistäriköstä Pixiestä, varsaa. Isäksi valikoitui komea kimo kantakirjaori Puzzle. Molemmat Pupen vanhemmista ovat hyväluonteisia, joten luonnollisesti myös Pupesta toivottiin ja odotettiin sellaisen kasvavan. Pixie-emältä oli kuitenkin mahdollista saada vähän ehkä liiankin eloisaa luonnetta, jota toivoin isän rauhallisuuden tasoittavan. Maailmaan putkahdettuaan orivarsa olikin sitten jaloillaan ennätysajassa, ja hetkeä myöhemmin sen pystyi bongaamaan laitumelta juoksemassa valonnopeudella ympäri nurmea. Eli se siitä leppoisuudesta. Oliko tässä joku palautusoikeus? No, ainakin uusi orini on nimeltään ehdottoman uljas ja väritykseltään suloistakin suloisempi punatukka.
Vaikka hieman kerkesin jo tuossa aiemmin Puppea parjaamaan, nii ei Puppe ole pahantahtoinen tai mitenkään "kamala" poni, mutta energiaa sillä on kuin pienessä kylässä. Se on aina valmiina tutkimaan uudet tarhan portit, ohikulkevat hevoset tai hoitajan taskut, ja ori vaatiikin käsittelijältään sekä huumorintajua että nopeita refleksejä. Uteliaisuus on aluksi toki kovin söpöä, mutta se rupeaa jonkun ajan päästä jo hieman kyllästyttämään; matka tarhasta takaisin talliin voisi olla tienmukainen eli suora, mutta Pupen kanssa se muistuttaa usein enemmän Mama-pikanuudeleita.
Ratsuna Puppe onkin sitten hyvin paljon helpommin siedettävä. Orin energia suuntautuu töihin, eikä se juokse pää kolmantena jalkana tutkimaan jokaista asiaa silloin, kun sillä on ratsastaja selässä. Pupella on tahdikkaat ja suht näyttävätkin liikkeet, joita se esittelee oikein mielellään kouluradoilla. Koulutustaso on kuitenkin jäänyt vaatimattomaksi helpoksi B:ksi, koska orin kärsivällisyys ei riitä ihan pidemmälle asti. Omalla tasollaan se suorittaa kuitenkin hyvin ja on tuonut kotiin useamman rusetinkin kisoista. Eniten Puppe nauttii loppujen lopuksi maastolenkeistä, joissa saa päästellä sydämensä kyllyydestä vaikka kuinka lujaa, tai vaihtoehtoisesti tutkiskella kaikkea ihanaa ympäriltä löytyvää.
| i. VIR MVA Ch Bryncoeth Puzzle wm, rnkm, 115 cm KTK-II VWY-C |
ii. Bryncoeth Riddle wm, mkm, 112 cm |
| ie. Ffyfni Mabel wm, rt, 110 cm |
|
| e. VIR MVA Ch Marmynydd Pixie wm, rtpäis, 114 cm KTK-II VWY-C |
ei. Hyderhall Magnum wm, rt sab, 115 cm |
| ee. Marmynydd Marion wm, rtkm, 113 cm |
o. Rhedyn Strawberry Lad (* 17.5.2024, e. Dawn Fairy Melusine) - VIR MVA Ch, KTK-I
o. Rhedyn Pistachio (* 3.5.2025, e. Anfarwol Carae)
t. Rhedyn Pixielight (* 2.1.2026, e. Rhedyn Celtic Nocturne) - KTK-II, KV-II
|
Puppe kilpailee porrastetuissa kilpailuissa. KRJ:n tasolla 3/2 KRJ:n ominaisuuspisteitä 1002.97 p. KRJ-CUP 31.12.2023 Gestüt Helmwald, He D » 8/69 KRJ-CUP 31.05.2024 Runoratsut, He D » 6/76 KRJ-CUP 31.07.2025 Solgården Slott, He D » 4/37 VWY-Cup: 15.01.2024 Glenwood Welsh Ponies: koulu, He C » 2/20 15.03.2024 Glenwood Welsh Ponies: koulu, He B » 5/31 15.04.2024 Glenwood Welsh Ponies: koulu, He C » 2/26 |
|
Jälkikasvua, 25.6.2025 ✎ omistaja
Pitkästä aikaa taas Pupen kuulumisia: Pupelle on syntynyt toinen varsa, emänä meidän ihana Kara eli laukkasukuinen Anfarwol Carae. Varsasta tuli ori ja se sai nimekseen Rhedyn Pistachio. "Chico" muutti Wäsby Gårdiin länsinaapuriimme Ruotsiin, jossa sillä on kaverina neljä meidän muutakin kasvattia. Onnea Chicolle uuteen kotiin! Tämän jälkeen olisi vielä tarkoituksena saada Pupesta yksi tammavarsa kotiin, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin.
Kuulumisia, 6.4.2025 ✎ omistaja
Pupelle kuuluu hyvää! Ikää on tullut mittariin tässä vaiheessa jo 14 vuotta, ja kyllä se alkaa (vihdoin) näkyäkin. Nuoruuden sekoilut on nyt jätetty suurimmilta osin taakse, ja Pupen luonne on tasoittunut. Tähtäimessä on vielä VWY-laatuarvostelu.
Uuteen kotiin, 10.6.2023 ✎ kasvattaja
Muutaman päivän vajaa puoli vuotta sitten Pixie-tammamme oli varsonut kauniin, varsin eloisan Pudding-nimisen orivarsan, joka oli myyty jo heti astutuksen sopimisen jälkeen. Pikkuvarsa-aika oli hujahtanut hetkessä ja suloisesta Puddingista oli jo kasvanut pörrötukkainen nuori, jonka oli aika lähteä valloittamaan maailmaa. Olimme treenanneet Puddingin kanssa riimun pukemista jo ensimmäisestä elinviikosta saakka, mutta oli myönnettävä, että kaiken kiireen keskellä pienen ponipojan talutusharjoitukset olivat jääneet todella vähiin, kun se oli kulkenut emänsä vierellä niin kiltisti. Pudding oli viettänyt jo joitain öitä ryhmäkarsinassa kahden saman ikäisen varsan kanssa eikä emää ollut enää niin hirveä ikävä, kunhan ruokaa ja seuraa oli saatavilla, joten pieni poni vaikutti varsin luottavaiselta, kun se nostettiin yhden raavaan miehen voimin hevoskuljetusrekan kyytiin ja nenän eteen iskettiin heinää matkakaverien mutustaessa omia eväitään jo vieressä. Hyvää matkaa uuteen kotiin pieni Pudding!