Knockturn Moonlight

VH17-029-0159

"Monni"
brittiläinen ratsuponiori 56.25 %
syntynyt 24.07.2017

Skotlanti (GB)

, 18-vuotias

punaruunikkoEE Aa

, 147 cm

kasv. Knockturn Ponies
om. Knockturn Ponies (VRL-06701)

estepainotteinen, re

110 cmvt. 5

Luonnekuvaus

Toisten orien pursutessa energiaa ja hikoillessa testosteronia rauhallisen vähäeleinen Monni on tervetullutta vaihtelua. On tämäkin selkeästi ori, joka etenkin tammojen kevätkiimojen aikaan on vähän pörheämpi, mutta kyllä tämä silti on ori rauhallisimmasta päästä. Monnin ei ole koskaan tarvinnut alleviivata itseään tai oriuttaan, se ei ole stressannut tallin muita oreja tai mennyt suunniltaan tamman ohittaessa sen tallin tai karsinan. Aika usein Monni matkustaakin tammaseurassa, toki orilevyn erottamana mutta kuitenkin.

Testosteronin sijaan Monni hikoilee itsevarmuutta. Se luottaa täysin omiin kykyihinsä, siihenkin, että kykenee pelastamaan tilanteen jos ratsastaja sattuu olemaan tumpelo. Itsevarmuudelle löytyy aihettakin, Monni on nimittäin loistava esteponi, jolle teknisinkään rata ei tuota ongelmia, korkeintaan tervetullutta haastetta.
110cm ei tietenkään ole poikkeuksellinen taso ratsuponille, eikä ylitettävien esteiden korkeus ole ruunikon hienoin kyky. Monni hyppää koko kropallaan, hypyissä on hyvä kaari, ponnistus on vahva ja nopea ja laskeutumiset tasapainoisia, kaulaansa ja selkäänsä Monni käyttää erinomaisesti. Usein hypyissä on melkoisesti ilmavaraa; vähemmälläkin pärjäisi, toisaalta Monni ei tunnu yliyrittävän vaan hypyt tuntuvat luontevilta. Jos ponnistuspaikka osuukin – yleensä ratsastajan virhearvion vuoksi – turhan kauas tai lähelle, ori osaa itsekseen pelastaa tilanteen yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Nämä ominaisuudet ansaitsevat kaiken suitsutuksen! Muutoinkin Monni tietää mitä tekee; haastavat, tekniset radat, joilla jokaisella askeleella joutuu tekemään ja miettimään ovat ponin omia suosikkiratoja. Selkeän suoraviivaiset, helpot radat tuntuvat Monnille enemmän lämmittelyltä, vaikka se työskenteleekin rehellisesti ja tinkimättömästi helpoimpienkin tehtävien parissa. Suuri, ilmava, ylämäkeen rakentunut laukka viimeistelee kokonaisuuden.

Vaikka Monni korjaakin ratsastajansa virhearvioita, se ei työskentele jatkuvasti ilmaiseksi eikä ala kokemattomien kanssa kuin hölkkäämään valmista uraa ympäri. Mikäli ratsastaja puristaa polvillaan, jää suuhun kiinni, on avuissaan epäjohdonmukainen tai ristiriitainen niin Monni pysähtyy odottamaan soveliaampaa työparia. Ruunikko harvemmin viskoo päätänsä, polkee jalkaansa tai pukittelee, moinen kertoo yleensä kivusta. Monnin tapa ilmaista mieltään on hillityn vähäeleistä, kuitenkin ehdotonta; jos tuntuma ei pehmene tai istunta jarruttaa vaikka pohkeet patistelevat eteenpäin, ori ei liiku mihinkään.

Hiljainen, rauhallinen herrasmiesori on hurmannut niin talliväen, kengittäjän kuin muutkin satunnaisvieraat. Hampaiden raspaus, hieronnat sekä klinikkakäynnit päättyvät aina Monnin saamiin vuolaisiin kehuihin, joita ruunikko saa kyllä arjessakin enemmän kuin moni muu tallin poneista. Monni on suorastaan petollisen helppo, juuri sellainen poni jonka luokse menet ja teet mitä pitikin, kaikki sujuu eikä yllättävä sähkökatkos, kauempana karsinassa hepulin saanut tallikaveri tai orin pään päältä lennähtänyt pääskynenkään aiheuta kuin säpsähdyksen, ehkä askeleen tai kaksi sivulle tai peruutuksen. Ei Monni sentään suolapatsas ole!

Orin eläköityminen on harmittanut minua aika tavalla. Toki kaikki se näyttely- ja estekilpamenestys maistui makealta, mutta eniten kaipaan sitä tunnetta, jonka Monnin selässä sai kilpailuissa. Kotonakin poni tekee parhaansa, keskittyy ja on yksinkertaisen hieno ratsu, kilpailuissa se vain syttyi aivan eri tavalla. Poistuimme radalta aina hyvillä mielin, ori ylpeänä itsestään ja minä ylpeänä ponistani, kumpikin tyytyväisinä, vaikkei suoritus olisi ruusukkeeseen riittänytkään. Monni syntyi kilpaponiksi, sen näki ja ennen kaikkea tunsi.
© Lissu T., kiitos!

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailutulokset